sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Ja niin kului 6 viikko

Lentokentälle päästy ja oikeaan terminaaliin! Huh. Pitäs varmaan kaivaa repusta tabletti ja alkaa nakuttelemaan lähtöselvitystä. Koneen lähtöön vielä yli 5 tuntia...

Poikettiin ennen kentälle tuloa syömässä jossain tuolla sivummalla ruokatorilla. Oli ainakin halpa annos! Viimeinen paikallinen ateria.
Alkaa flunssakin olemaan kokonaan taltutettu, kelpaa terveenä lähteä kotia kohti kun pöpöt jää tänne. :D

Ai niin, sen verran voisin kertoa vielä, että budjetti piti hyvin. Rehellisyyden nimissä meille jäi muutama "ylimääräinen" sata euroa vielä kotiin viemisiksi. Ellei innostuta lentokentällä paljon shoppailemaan... ;)

Tämä olkoon viimeinen päivitys, seuraavat kuulumiset saapi henk. koht. Suomesta (jos kone ei putoa ;) suoraan minulta... Tuomaksen numerosts tavvoittaapi.

Ikävä tulee tänne taas, mutta onneksi aina voi lähteä uudestaan reissuun....





lauantai 6. kesäkuuta 2015

Lähtö

Viimeistä viedään! Herättiin jonkinaikaa sitten ja käytiin aamupalalla. Nyt pitäisi pakata kimpsut ja kampsut ja käydä pesulla ennenkuin pitää lähteä talsimaan kohti Imbin metroasemaa, jonka läheltä Singaporen bussi lähtee.

Pitkä on vielä tässä kohtaa matka kotiin; Kuala lumpur -Spore bussissa 5-6h, Singaporen Woodlandsissa rajamuodollisuudet ja kaavakkeiden täytöt, bussilla Little Indiaan, Little Indiasta metrolla Changin kentälle (joka on ehkä paras lentokenttä maailmassa) ja siellä vielä terminaalin vaihto. Singaporesta 1.20 lähtö Hong Kongiin, Hong Kongissa n. 5h ja sitten pisin lento kohti Pariisia... Pariisissa muutama tunti ja sitten muutaman tunnin lento vielä Helsinkiin, jossa olemme perillä klo 23.00 Suomen aikaa.
Helsinki-Vantaalta bussilla 20km matka rautatientorille jossa bussin vaihto ja sieltä Kamppiin. Kampista klo 3.15 lähtee bussi Tampereen keskustaan, jossa ollaan tiistai-aamuna kello 6. Sieltä ensimmäiseen mahdolliseen "nysseen" joka vie Nokian linkka-asemalle josta vielä pieni kävelylenkki anoppilaan josta lähdemme viimein ajamaan kohti omaa kotia Poria luultavasti seuraavana päivänä, keskiviikkona.
Huh, kylläpä tuli kamala lista!





Viimeinen ilta poliisiseurassa!

Oli kyllä "ikimuistoinen" viimeinen päivä/ilta Malesiassa...

Aamupäivä käytettiin tavaroiden pakkaamiseen hotellihuoneessa. Sekä selvitettiin vähän tulevia kuvioita bussikyyditysten suhteen. Käytiin lähempää keskustaa varaamassa huomiselke päivälle bussiliput Singaporeen. 45RM kustansi kyyti, eli reilu 11e, ja matka aika kuulemma 5-6 tuntia... No saapa nukkua. :D
Ajeltiin vähän sinne sun tänne monoraililla ja sitten päädyttiin KLCC-keskukseen jossa mentiin syömään ja kierreltiin muutama kauppakin läpi.
Koko kauppakeskus oli ihan tupaten täynnä väkeä, sankka jono ulkopuolella ja jokaisessa keroksessa ihan kamalasti väkeä. Selkeästi jotain/jotakuta odotettiin. Vartioita, poliiseja ja sotilaita siellä sun täällä..... Tuomas kysyi eräältä mieheltä, mitä ihmiset odottavat. Kuulemma joku intialainen näyttelijä/näyttelijöitä saapuu paikalle.
Kyllä me joku pyörää polkeva ukkeli ostoskeskuksenmkäytävillä kaukaa ja ihmiset kauheina massoina tungeksi, kirkui ja otti kuvia.

Kun lähdettiin menemään illalla kauppakeskukselta joku nainen otti mua olkapäästä kiinni ja puhui jotain ihan ihmeellistä. Katsoin vaan naista mitään sanomatta ja se jatkoi höpötystä ja muutenkin tilanne oli outo kun nainen tuli niin lähelle ja oli jotenkin tungetteleva. Tässä kohtaa Tuomas oli kerinnyt kauemmas ja ihmisiä, etenkin huiputtavia taksikuskeja. tungeksi joka paikassa. Paikka oli tupaten täynnä.

Vasta kun päästiin hotellille havahduin - missäs mun puhelimeni on? Näköjään taas lin ajatuksissa ehtinyt laskemaan sen jonnekin. Pengottiin koko huone viis kertaa ylösalaisin yhä enemmän ja enemmän tietoisina ettei puhelinta löydy. Mietittiin uudestaan koko hommaa; olin katsonut puhelimesta kellonaikaa ennen kauppakeskuksesta ulos menoa. Ja ainoa oudompi tilanne oli ollut se höpöttävä nainen..... Tuli kiirus soittaa DNA:lle ja sulkea liittymä ja Tuomas meni hotellin aulaan soittamaan poliisille.

Poliisit tuli hotellin aulaan ja meille oltiin annettu ymmärtää, että he kirjaa hotellin aulassa ilmoituksen. Mutta siitä lähdettiinkin suoraan poliisiautoon ja kamarille. Poliisit ajoi "tuhatta ja sataa" ja ruuhkaa piisasi. Lopulta jeparit pisti pillit päälle - ilmeisesti päästäkseen nopeammin tungoksesta - ja useita vaarallisia ohituksia tapahtui.... helvetin pelottava kyyti!!

Poliisit jätti meidät kamarille ja neuvoi reitin turistien rikosiomoitus-paikalle. Siellå oli afrikkalaisia miehiä paasaamassa sylki suusta lentäen. Odoteltiin iäisyys vuoroamme kunnes joku mies tuli kysymään millä asialla ollaan. Aina mies alkoi puhua päälle ja kun päästiin kohtaan, että tekijä oli nainen poliisin olemus muuttui. Hänestä tuli kireän, miltei vihaisen oloinen. Yritti itse tarjota että varas olisi ollut moottoripyörää ajava konna (täällä varkaat yleensä ajaa motskareilla ja nappaa ihmisten, lähinnä turistien, selästä reput ja olalta laukun).

Myöhemmin päästiin tekemään virallinen rikosilmoitus konstaapeleille ja kyllä siinä touhua piisasi. Välillä useampi poliisi tunki siihen ja esittivät lisäkysymyksiään. He tarvitsivat tiedon uskonnostanikin rikosilmoituksen tekoon ja tiedon kirkosta/etten kuulu kirkkoon..... Ja Tuomaksen käsialasta eivät saaneet selvää hyvin. ::::D jostain syystä eivät myöskään halunneet kirjata ilmoitukseen että epäilty tekijä olisi tämä nainen. Ilmoituksessa luki että puhelin vain katosi..... Tuomas toistuvasti asiasta huomautti vaan poliisit ne totesi ettei sitä tarvitse mainita lainkaan.

Kun ilmoitus oli tehty jouduttiin olosuhteiden pakossa (rahapussi jäi hotelliin siinä kiireessä) pyytämään kyytiä poliiseilta hotellille takaisin. Sanoivat että kyllä joku partio meidät vie ja kun kiitettiin repesivät kaikki kamalaan paskanauruun puhuen jotain mitä ei ymmärretty ja minä punainen kuin tomaatti....
Oli hoopoa taas matkustaa poliisiautossa. Liikennevaloissa viereen ajoi auto jossa istui paikallinen nuori pari ja kun äkkäsivät meidät poliisiauton takapenkillä katsoivat suut apposen auki ihmeissään. Pokka ei pitänyt vaan pamahdin kamalaan nauruun. :D ja hihiteltiin Tuonaksen kanssa kilpaa takapenkillä.

No, sinne meni se luuri. Onneksi uuden voi aina hankkia. Vaikka harmi juttuhan tuo oli...

Mutta kaikesta huolimatta upeat 6 viikkoa. En vaihtaisi päivääkään pois mistään hinnasta. Edes tätä viimeistä. Vai kuinka moni on ollut Kuala Lumpurissa poliisiauton kyydissä? :D Paljon saatiin nähdä, kokea ja oppia. Päästiin tutustumaan aivan toisenlaiseen kulttuuriin ja elämäntyyliin. Syötiin herkullisia ja erikoisiakin ruokia. Rakastuin intialaiseen ruokaan. Tavattiin mukavia ihmisiä eri kulttuureista ja uskontokunnista. Malesian luonto on mahtava ja niin kaunis eläimineen kaikkineen.
Täällä asiat on niin erilailla kuin Suomessa, mutta jotkin asiat niin samanlaisia silti. Tulee kamala ikävä tänne ja tätä elämäntyyliä. Malesialla tulee ehdottomasti olemaan aina paikka mun sydämessä.. Ehkä palaamme taas jonain päivänä tänne...

torstai 4. kesäkuuta 2015

Elokuvailta

Lepäämisen ohella oli pakko päästä torpasta ulos. Käytiin illemmalla syömässä Sweet&Sour kanaa ja mentiin elokuviin sen jälkeen. Olihan sekin hauska kokea täällä päin maailmaa. Lippu maksoi 3,7e. Käytiin katsomassa brittiläinen(?) komedia "Man up" ja oli ihan viihdyttävä. Tekstitys oli malajiksi ja kiinaksi, puhe englanti. Yllättävän hyvin ymmärsin kaiken vaikkei englantini olekaan mikään 10. :D



Nyt ei muuta kuin lepoa. Reissupäiviä 3....joista kolmas tosin kuluu Singaporeen matkatessa ym. :(

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Klinikalla

Arvatkaas missä nyt ollaan!  Tai pikemminkin, oltiin. Klinikalla lääkärissä. On mulla vaan huono tuuri!

Heräsin yöllä järkyttävään kurkkukipuun ja olin hiestä märkä. Heräsin puolentunnin välein siihen kun kurkkua särki vietävästi. Aamulla koko kaula oli aivan turvonnut ja turvotus tuntui myös selkeästi sisäpuolella. En meinannut saada aamulla Tuomasta hereille millää koska en pystynyt kuin kuiskaamaan. Lopulta kun Tuomas heräsi ja koitin pihistä jotain - oletti Tuomas että puhunnitse unissani sillä sen verran puuroutunut ääni oli.
Pelkäsin että viime reissun vitsaus oli jälleen toistunut (ja vieläpä samassa kaupungissa kuin viimereissulla :D).

Ei auttanut kuin lähteä läheiselle klinikalle tapaamaan lääkäriä. Lääkäri oli keski-ikäinen kiinalaismies. Otin Tuomaksen mukaan huoneeseen, jotta saa avustaa puhumisessa. Lääkäri haastatteli ja tutki ja totesi kuumetta olevan vähän sekä kurkku pahasti turvonnut ja kaula ulkopuolelta turvoksissa. Kuulemma pahannäköinen infekio kurkussa . Jes, kyllä taas tuuri osui meikäläistä! Mutta kyllä tiesin että on lääkäriin lähdön paikka, koska kurkku olo niin perkeleen kipeä, paljon kipeämpi kuin Suomessa sairastetut kurkkukivut.

Lääkkeitä koko arsenaali mukaan; kipuu , kipuun ja kuumeeseen ja antibioottia. 9 pilleriä päivässä. Ja kiskalta kurkkutabletteja. Lääkäri kyllä olisi halunnut antaa jonkun rokotteen lääkkeiden sijaan mutta en uskaltanut kyllä suostua. Käski palata muutaman pv päästä jos oireet ei helpota jotta voi antaa rokotteen. :D

Tämä lysti kustansi lääkkeineen 95RM eli melkein 24euroa. Ei paha, mutta pitää karhuta matkavakuutuksesta takaisin... :D

Nyt loppureissun voikin vietellä kurkkukivussa! Toivotaan että ennen viikonloppua loppuisi..




Kulttuuripäivä

Eilen muutettiin takaisin Sentral Pudu hotelliin. Yllätykseksemme saatiin huone hotellin korkeimmasta kerroksesta. Kyllä kelpasi! Mutta sellainen valitettava asia, että nettiyhteys ei toimi...





Eilen poikettiin aamupalalle Tgs Nasi Kandar-nimiseen intialaiseen paikkaan jonka työntekijät oli yli-innokkaita. :D Mutta ruoka oli mainiota, kyllä ne intialaiset osaa ruokaa väsätä!


Eilinen meni muutoin suurimmilta osin kauppakeskuksissa pyöriessä, testattiin muistinvirkistyksesi Kuala Lumpurin metroa, kahviteltiin ja lueskeltiin paikallislehtiä sekä illalla käytiin pizzalla. Oli muuten tosi hyvää pizzaa, kyseessä oli yksi myyntipiste ruokatorilla. Niin, ja illalla ihasteltiin kauppakeskuksen pihassa olevaa suihkulähde-valoshowta.








Tänään mentiin aanulla testaamaan hotellin buffetaamiainen, joka oli ihan kohtalaisen hyvä; riisiä, nuudeleita, makkaraa, ranskalaisia, currysossia vihanneksilla, höyrytettyä kananmunaa, paahtoleipää, useita erilaisia marmeladeja, erilaisia tuoreita hedelmäviipaleita,, jääteetä, appelsiinimehua, kahvia.... Aamupalan lomassa Tuomas (ties kuinka monennen kerran tällä reissulla) sai toimia valokuvaajana, tällä kertaa intialaiselle porukalle.

Aamiaisen jälkeen lähdettiin sivistämään itseämme museoon! Kohteenamme oli Islamic arts museum, eli Islamilaisen taiteen museo.
Matka ei ollut vaivaton; hotelilta reipas kävelylenkki Hang Tuah-asemalle josta monoraililla KL Sentraliin, sieltä (ekaa kertaa) junalla seuraavalle pysäkille ja sieltä niin ikään pieni kävelylenkki itse museolle + vittumaiset juna-aseman rappuset....




Museo oli suuri, useampikerroksinen kompleksi. Oli mielenkiintoista tutustua islaminuskon historiaan, vanhoihin esineisiin, vaatteisiin ja asusteisiin, aseisiin...ym .
Myös maailman moskeijat olivat siellä pienoiskoossa ja olivat toinen toistaan vaikuttavampia "taideteoksia". Avarsi kyllä ymmärrystäni paikalliseen kulttuuriin ja uskontoon. Malesia on mukava, viihtyisä ja turvallinen muslimimaa, jossa ihmiset ovat vilpittömästi ystävällisiä. Eihän me muuten tänne oltaisi uudelleen tultu...







Museosta mentiin perhospuistoon, ja perhospuistosta palattiin junalla KL Sentraliin ostoskeskukselle pyörimään ja syömään ja illan pimettyä suhattiin metrolla+monoraililla takaisin hotellille.






Vähiin käy reissupäivät, en ole tosin paljoa ehtinyt ajattelemaan kotiinpaluuta vielä. :D

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Shoppailupäivä

Tänään pyörittiin koko päivä Bukit Bintangin ostoskeskuksissa, käytiin pari kertaa syömässä, hong kongilaista ja iltaa kohden thaimaalaista, ja vain fiilisteltiin Kuala Lumpuria. Niin, ja aamulla vietiin pyykitkin pesulaan. 3euroa kustansi miltei kaikkien mukana olevien kuteiden pesu.

Yhdessä liikkeessä kun oltiin ja Tuomas meni vaatteita sovittaan ja istuin odottamaan niin liikkeen miespuoleinen työntekijä tuli juttelemaan ja kysyi mistä ollaan. Kun kerroin mistä niin johan äijä kajautti "Suomi Finland vittu perkele" :D ja kyseli ollaanko Helsingistä yms. Hämmennyin, eka kerta matkan aikana kun kuulen sanaakaan Suomea - ellei lasketa Tuomaksen ja mun kahdenkeskeisiä puhumisia. :D








sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Langkawilta Kuala Lumpuriin

Eilen tuli Langkawilta ns. lentävä lähtö. Noin tunnissa pakattiin, varailtiin seuraavan paikan majoitus ja otettiin selvää ylipäätään tulevasta minne mennään ja millä ja koska. Kiirehän siinä oli ja vähän kommelluksia hotellin varaamisessa.... Tuli näet tehtyä virhepainallus joka kustansi 30euroa meille. :D Noh, ei voi kun ajatella positiivisesti että onneksi mitään muita vahinkoja ei ole tapahtunut reilussa 5viikossa...(vielä).

Taksikuski oli tosi mukava ja jutteli niitä näitä ja antoi vinkkejä ja opasti meitä vielä sataman päässä kiltisti ja tuli näyttämään eri paikkoja. Käytiin satamassa syömässä jotkin arabialaiset tortillan tapaiset ja hinta oli niin kallis että oli kusetuksen makua!


Ihmisiä oli satamassa varmaan useampi tuhat ja ilmapiiri oli stressaava ja kaikki ihmismassat rynni minne sattui ja tietysti kaikki halusivat samalle lautalle kuin me. Terminaalissa joku mies ryhtyi juttusille ja naurettiin porukalla sitä, miten opastekylttejä ei ole lainkaan vaan joku ukkeli huusi megafoniin eikä siitä saanut mitään selvää. Niin, ne kyltit vois olla kätevät....





Lauttamatka Kuala Perlisiin mantereelle kesti tunnin luokkaa. Perillä satoi kaatamalla, muttei auttanut kun pistää juoksuksi ja lähteä ettimään bussiasemaa, joka löydettiin lopulta.
Illalle oli klo 18.30 lähtevässä Kuala Lumpurin bussissa tilaa - muut myyty loppuun. Napattiin paikat siihen bussiin eikä auttanut kun jäädä katoksen alle istumaan vajaaksi pariksi tunniksi odottelemaan bussia ja "pyörittelemään" peukaloita.


Bussimatka oli perseestä! :D Matka Kuala Perlisistä Kuala Lumpuriin kesti yli yhdeksän tuntia (400km). Kuski pysähteli tupakille ym. tämän tästä. Matkan aikana pidettiin myös pari vessataukoa ja oli vähän hankala tulkita aina minkäpituinen on mikäkin tauko tai miksi nyt pysähdyttiin sillä kuski kuten ei kukaan muukaan bussissa puhunut sanaakaan englantia.

Perille Lumpuriin saavuttiin yöllä 4 maissa. Onneksi bussi jäi Pudussa, jonka alueelta muutaman km säteeltä olimme varanneet yhdeksi yöksi hotellihuoneen (Sentral Pudu Hotel) parillakympillä. Sitä etsittiin harhaillen hyvän tovin ja saatiin apuakin poliisilta sekä joltain yönkulkijalta. :D Viiden maissa aamuyöstä kirjauduttiin hotelliin sisään oikein aurinkoisten huomenien toivottamana.
3tunnin yöunien jälkeen herätys koska piti pyytää hotellista lisäpäiviä yöpymiseen. Ja heh - heillä huoneet kaikki varattu huomiseen!! Heh. Kiva. Joutuisimme siis heti aamutuimaan pakkaamaan kimpsut ja kampsut kiireen saattelemana.

Varattiin kuitenkin kyseisestä hotellista yösijaa tiistai-lauantai aikavälille koska sijainti ok ja hinta ok ja huone ok. Varattiin vain jieman parempi huone kuin tuo missä oltiin ja otettiin huonevarauksen kylkeen aamiaisbuffetit.

Tehtäväksi jäi keksiä jollain ilveellä missä vietämme tulevan yömme. Päädyttiin 100metrin päähän johonkin epäilyttävän näköiseen YY-hotelliin. Töissä oli yksi thaimaalaisen oloinen nainen ja kun pyydettiin ensin nähdä huone muuttui naisen käytös epäystävälliseksi ja totesi etteivät he näytä huoneita ennakkoon(??). Eli joko otto tai jättö ja mehän sitten otimme ja maksoimme ikkunattomasta kopista sängyllä, 1 tuolilla, pienellä pöydällä, ilmastoinnilla ja kylppärillä 90RM (eli 22euron luokkaa). Ei paha hinta kuitenkaan. Kyllä tässä yhden yön nukkuu kunnes pääsee takaisin Pudu hotelliin.



Nyt tekis mieli ruokaa... syötiin viimeks eilen päivällä ne tortillan tapaiset.... Mutta vaikka merkintä kuulosti negatiiviselta niin pitää ajatella positiivisesti ja on täällä ihan hyvä fiilis!! :)

lauantai 30. toukokuuta 2015

Kilim Karst geoforest park

Eilen lähinnä syötiin ja maattiin rannalla ja varattiin mangrove-retki tälle päivälle.


Mangrove tour- reissu kustansi per pää 100RM, eli n. 25e ja reissu sijoittui Kilim Karst-nimiseen luonnonpuistoon, joka on täynnä saaria, kukkuloita ja mangrove-metsää. Retken lisäksi hinta sisälsi kuljetukset hotellilta sekä aamupalan ennen lähtöä ja lounaan kelluvassa ravintolassa retken puolivälissä.
Aamulla meitä tultiin yhdeksän pintaan hakemaan hotellin edustalta. Kulkupelinä oli tilataksin tapainen, jossa oli jäljellä enää 2 paikkaa. Mä hyppäsin istumaan viimeiselle vapaalle paikalle takatilaan ja Tuomas saikin kunnian istua kuskin viereen.
Ajeltiin paikkaan, josta paatit lähtisi. Paikanpäällä saatiin pieni aamiainen ja sitten opas jakoi ihmiset veneisiin. Retkelle lähti siis 5 paaltillista ihmisiä, ja vain yksi opas joka loikki veneestä toiseen matkan aikana.

Opas tuli meidän veneeseen ensin ja kuulusteli paattimme ihmisiltä mistä kaikki olivat kotoisin. Meidän lisäksemme pikkuveneessä oli nuori pari jotka olivat kotoisin jostain Saudi-Arabian suunnilta, 2 vanhempaa aasialaistaustaista naista Australiasta sekä meidän ikäinen pari niinkin läheltä kuin Kuala Lumpurista + paattia ohjaava poika.

Retki alkoi vierailulla lepakkoluolassa. Seurue hyppäsi paateista ja mentiin hissukseen pilkkopimeään luolaan. Opas osoitteli taskulampulla tuhansia nukkuvia lepakoita. Muutama siinä heräilikin. Oli aika pelottavaa koska en tykkää lepakoista. :D
Tämän jälkeen ajettiin ihailemaan maisemia sinne sun tänne pitkin Andamaanien merta. Sitten mentiin katsomaan fossiileita ja tämän jälkeen oli kuntoilua vuorossa kun ajettiin paatilla portaille, kivuttiin jyrkkiä askelmia rinnettä ylös ja alas ja käytiin "piilotetulla laguunilla". Tämän jälkeen huristeltiin taas eteenpäin pienelle rannanpätkälle, jossa ihmiset saivat mennä uimaan tai muuten vain istuskelemaan kolmeksi vartiksi.

Huomenta vaan!











Sitten mentiin Fish farmille erilaisia mereneläviä, kuten erilaisia komeita rauskuja, katsomaan ja kelluvaan ravintolaan syömään. Mentiin jonkun perheen pöytään joka oli kotoisin Borneosta Sarawakista ja juteltiin ja kerrottiin, että viime reissullamme käytiin heidän kotiseudullaan. Perheen isä pyysi meitä myös liittymään heidän ruokarukous-hetkeen. :D
Syömisen jälkeen matka jatkui kohti kotkien ruokintaa ja sitten mentiin katsomaan Langkawin mafiaa, eli apinoita :D, mangrove-rämeeseen. Paatin kuski veti pähkinäpussin esiin ja sanoi, että halukkaat saa syöttää apinoita mutta varoitti että rohkeimmat apinat hyppää veneen kyytiin vaikka uimalla veneeseen ja voivat yrittää varastaa tavaroita. Apinat oli hauskoja <3




Ja lopuksi käytiin krokotiililuolassa, muttei näkynyt yhtään krokoja. :(


Upea reissu oli!!!