Lähtölaukauksia rantaelämään

Viime yö oli levoton. Oli kamala ukkonen ja rankkasade.

Aamupalaa 50sentillä....

Päivällä lähdettiin rannalle, jälleen kerran. Haluttiin selvittää, missä sijaitsisi paljon kehuttu Coral Beach. Oli kuulemma Pangkorin kaunein ja rauhallisin ranta ja vain noin vartin kävelylenkin päässä mökiltämme. Matkalla pysähdyin ottamaan Tuomaksesta yhden kuvan. Emmekä kumpikaan huomanneet vielä tällöin, että meitä oltiin kokoajan tarkkailtu. Itseasiassa yksi tarkkailijoista päätyi ottamani kuvan reunaan, mutten huomannut heti edes sitä.

Pian varjostajat paljastuivat. Apinoita! Tarkkailivat meitä silmä kovana ja olivat erityisen kiinnostuneita puhelimestani. Kun tungin sen shortsien taskuun hermostuivat ja alkoivat naksutella hampaitaan ja mölytä. Katsottiin fiksuimmaksi vähin äänin lähteä livohkaan. Hetken päästä havaittiin tiellä myös varjoisessa kohdassa lekotteleva lisko. Täällä noita liskoja piisaa pienistä sisiliskontapaisista isoihin varaaneihin. En ole yhtään varma, mutta kyseinen lisko saattoi olla nuori varaani.

Matkalla Coral Beachille nähtiin asumusten lähellä lisää apinoita. Ja sitten pelästyttiin niin, että meinasi tulla kakat housuun. Asumusten pihapiirissä oli ihmisiä joista eräällä tyypillä oli kivääri ja ampui yhtä apinaa kohti joka oli pari metriä meidän vieressä. Kamala katku tuli lähitienoolle ja korvat meni pamauksesta lukkoon, oli paljon isompi ääni mitä olen luullut. Pelästyin melkein kuoliaaksi.. Ja on tuollainen aika vaarallistakin kun on muitakin ihmisiä lähellä. Onneksi apina pääsi hengissä karkuun. :D

Ranta oli mitä mainioin. Oli kauniin valkoista sileää hiekkaa ja meri oli kauniin turkoosi ja vesi kirkasta. Ja ranta oli meidän lisäksemme autio. Kelpasi taas ottaa aurinkoa, välillä pulahtaa uimaan ja taas palata aurinkoon hyvää jännäriä lueskelemaan. Muutaman kerran rannalla olon aikana kuultiin korvia vihlovia aseen laukauksia kun ilmeisesti taas apinoita hätisteltiin pois. :/

Kotimatkalla haettiin kaupasta järskit, oon rakastunut yhteen KitKat suklaatuuttiin, nam.
Mökille palattuamme olikin kiva alkaa puristelemaan vaatteita hiekasta. Hiekkaa oli joka väli täynnä ja edes suihkussa ei meinannut vartaloon "liimautuneet" hiekat lähteä. :D Olen ihan varma, että jollain ilveellä tota hiekkaa kantautuu vielä kotiinkin asti.

Auringon alkaessa laskea lähdettiin etsimään ruokapaikkaa. Haluttiin jälleen kokeilla jotain uutta paikkaa. Ennen kuin löydettiin sopiva kävi erittäin hyvä tuuri!! Nähtiin erittäin paljon kauniita Hornbill sarvinokkalintuja. Seurailtiin niiden touhuja ja yritin napsia kuvia. Pahuksen nokkaotukset kun olivat niin vikkeliä.

Ruoaksi otin itse tänään kanaa soijakastikkeessa + riisiä. Tuomas otti mustekalaa tulisella kastikkeella ja nuudeleita. Yllätykseksemme nuudeleiden seassa tuotiin rapujakin (joista toki sain osani :D ). Hinta oli suurin, jonka olemme maksaneet koko Malesiassa olon aikana, vaikka määrä ei ollut likimainkaan suurin eikä makukaan ollut mitenkään tavallista parempi. Eikä kyseessä muutenkaan ollut mikään ravintola, vaan ns. katukeittiö. Hintaa sapuskoille + 2 colalle tuli 34.50RM eli 8,73e. Ei ehkä kuulosta paljolta, mutta söimme taannoin thaimaalaisen ruokasetin reilulla 6eurolla ja siihen sisältyi ruokaa monin verroin isompi määrä useita eri lajeja. Ja muista paikoista saarella ollessamme ateriat on lähtenyt max. 20RM juomineen. 

Kuvat ruoista vähän huonoja, kun pihalla alkoi tuolloin olemaan jo aika pimeää...

Käytiin ostamassa yhdet rantasandaalit, kylmät kahvijuomat ja suklaata. Loppuilta siis (älyttömän taivaallista) suklaata nauttien ja köllötellen mökissä. Niin, onhan meillä täällä kunnon kärpäsfarmikin... Mutta tämä se on vasta elämää silti!! Voisko tänne jäädä ikuisiksi ajoiksi?